2011/09/22

syys ja mä

pölyttyneiden muistikammioideni kautta rakennat tunnelia  kaikkeuksieni kohmeloytimeen
miksi tunkeudut syvyyksiini?
palaa takaisin kotisi onkaloihin
älä härnää härnättyä
älä töki muurahaispesääni tikuin joita et ole itse veistänyt

nariseva äänesi kaikuu kammmioissani kuin satakielen laulu
sanojesi merkitykset voivat olla mitä vain
eikä äänesi tavoita järkeäni

toivoisin juoksevani pois tästä kaupungista
ja sinun tavastasi muistuttaa minua olemattomuudestani


~


se miten rakennat oikosulkusi itsepintaisuuteni kangastukseen
saa sinut sädehtimään sellaista valoa
jota en ole nähnyt sitten arkkienkelini laskeutumisen
älä hämmennä tätä keitosta enempää kuin on pakko
sillä minun kulinarismini on loputonta


~

en usko rakennusten voimaan
en luota kasaan betonia joka seisoo välillämme kuin berliinin  muuri

minun saksani kohoaa sinun saksasi ympärille
halusit sitä tai et


~

ja sama kuvina:












tässä mä isken silmäni suhun














tässä mä juoksen sua karkuun















tässä me otetaan yhteen













ja täs on tulos

3 kommenttia:

Jere Vartiainen kirjoitti...

Verrattomasti sanailtu.

Maria West kirjoitti...

Kiitoks. Samoin omassas.

Joona Ruusuvuori kirjoitti...

Kiitos.