Näytetään tekstit, joissa on tunniste katinkulta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste katinkulta. Näytä kaikki tekstit

2011/03/23

Paluu tulevaisuuteen

Arkkityyppien kanssa painiskeltuani ja kehoni itsevaltiuden menetettyäni olen vihdoin palannut siihen pisteeseen, jossa olen aina parhaiten viihtynyt. Olen palaamassa ylhäiseen yksinäisyyteen, nousen pohjamudista ja yksinkertaisuuden paskasoista omien kaikkeuksieni ylängöille, joita kansoitan yksin omanarvontuntoni kanssa.

Ihailen niitä raajoja joiden pienikin hipaisu on merkityksekkäämpi kuin 156 orgasmia tyhjänpäiväisyyden syleilyssä. Romantikkona saatan arvostaa tunnetta yli tekojen, loputtomasta hiljaisuudesta vaivoin kuuluva lause kaikuu korvissani pidempään kuin ylisanoin kuorrutetun korulauseiden hyökyaallon pauhu. Romantisoin myös tunnelmia, kokoan aivojeni pöytälaatikkoon galleriaa kauneimmista hetkistä joita mielikuvikseni osaa ilokseni rakentaa, selailen tätä kuva-albumia kuin Louvren näyttelykatalogia, liikutun omasta kekseliäisyydestäni. Näiden hetkien objektiivisesti mitattu arvo saattaa olla pelkkää tomua, mutta synkronisaation aallonharjalla ratsastajalle jokainen hetkeen liittyvä vivahde ja vaikute lisää hetken arvoa vähintään eksponentiaalisesti suhteessa vaikutteiden määrään ja laatuun, rakentaen tomuytimen ympärille kauneimman pyriittipatsaan mitä kuunaan on nähty. Kiillotan kissankultaveistokseni vähintään kerran päivässä, ajoittain siivoan mentaalivarastoni halkeilleista ja pölyttyneistä hetkistä.

2011/03/15

Uninen muistiinpano matkalta

... Ihmiset jotka maalaa joka hopeareunuksen sisään synkkääkin synkempiä myrskypilviä. Mulle kaikki on hopeaa, platinaa ja kultaa enkä tee eroa narrin kullan eli rikkikiisun ja kuninkaiden kullan välillä. Kokemuksen arvon määrittää kokija, höyhen olkoon lyijyä raskaampi ja öljy ilmaa kevyempää. Vanha kunnon alkemistinen temppu - paskasta kultaa.

2010/05/23

Kaivauksia



Oon möyrinyt jossain itseyteni pohjamudissa, huomaten että täältä löytyy ihan työstettävissä olevaa maa-ainesta ja metamorfisia kivilajeja, rikkikiisuineen (pyriitteineen) kaikkineen. Ihanaa ja palkitsevaa on tarkastella itsekkyytensä, itsenäisyytensä ja itsepäisyytensä muodostumia ylistämättä tai alistamatta niitä sen kummemmin tai nykyisyyttään ja tulevuuttaan niiden ehdottomiksi jatkeiksi. Henkilökohtaisten pohjamutieni lisäksi oon tietysti työstänyt Pyhää Porttoa, näin kevään ja uusitumisen ja itseni synnyttämisen kunniaksi.