elän jälleen unieni varassa

- kalastelen varjojen suosiota

mikä on totta pysyy totena myös käännettäessä lauseen merkitys päälaelleen

tai käännettäessä unen semantiikkaa valveen syntaksiin

olen elänyt kuin olisimme molemmat olleet jo pitkään kuolleita

ja vaikka olen näillä käsilläni tyydyttänyt meistä kummatkin

en ole kietonut sormiani hiustesi lomaan päivätyönäni

enkä puristanut kättäsi taukoamatta

sinä ja sinä olette silta kahden kehoni välillä

ja kun toisella kietoisin jalat sinun ympärillesi

olisivat toisen rinnat sinun huulillasi

olemme kaikki eläneet kuin olisin ollut jo pitkään kuollut

ja vaikka olette noilla käsillänne tyydyttäneet meistä kummatkin

ette ole kietoneet sormianne hiusteni lomaan päivätyönänne

ettekä puristaneet kättäni taukoamatta

meidän unemme risteävät siellä missä on aavikon keskus

ja meistä jokaisella on sinne yhden askeleen verran matkaa

mutta olemme riisuneet kenkämme astuessamme moskeijaan

ja palvoessamme pykäliä omistautumisemme alttarilla

ovat kenkämme hapertuneet käyttökelvottomiksi

elän jälleen unieni varassa

sillä valveen kielioppi on katkerampaa kuin syövyttävin myrkky

ja merkitykset on haudattu niin syvälle

että niiden löytämiseen tarvitaan hypnoosia

uuden onnekkuuteni vaiheet kasaavat eteeni kuivakan järjenkäytön vuoren
voin edetä räjäyttämällä tunneleita olemiseni peruskallioon
tai rakentamalla kävelysiltoja eri huippujen välille

olen ajatellut liikaa tai en ole ajatellut tarpeeksi
olen uneksinut liikaa tai en ole uneksinut tarpeeksi

yöt ovat maailmanloppujen pienoismalleja
joiden kuluessa osallistun vallankaappaukseen
liittymällä noitakuningattaren assassiiniarmeijaan
ja teloittamalla rahanrukoilijoita liikkuvissa junissa

sinun olemassaolosi nakertaa reunojani
mutta kokoan itseni – luuni ja aurani
olen tanssivinani kettujen kanssa unien aavikoilla
ja pukeudun keisarinnan uusimpiin vaatteisiin

kausi helvetissä(kö?)

Nukuin kuin kuollut, ja pääsinkin vierailemaan ainakin helvetin kahdeksannen piirin neljännellä osastolla, mikä sijaitsi kätevästi jättiläismäisen ihmiskehon sisällä, aivoissa asui maailman paras noita-akka.

Kirjastosta lainasin Anselm Holloa ja pari muuta juttua, lauantaina harrastin turismia Turun laitimmaisilla laitamilla ja laitimmaisissa juottoloissa, mikäs siinä.

Maanalaiset juhlat ja taivaallinen uni

Kävin lauantaina eräissä kemuissa (maan alla), sitten jatkoin kipeänä oloa. Näin viihdyttäviä unia, esimerkiksi jumalana olemisesta. Are you a god, multa kysyttiin, vastasin: no, I'm the God, mikä ei varsinaisesti ole ihan huijaustakaan, onhan jokainen oma jumalansa vaikka koittaakin ulkoistaa tehtävää milloin minkäkinlaiselle entiteetille. Mulla oli kokonainen sali täynnä aikain saatossa kerättyjä esineitä, vanhoja haarniskoja, vaellussaappaita, turkiksia, viikinkikypäriä jne.

eräänlainen tunnelma tai sen puute

Unessa soin kaiken muun hyvän lisäksi itselleni ilon ja kunnian olla Vincent Gallon fyysisin ja henkisin ominaisuuksin varustettu yli-ihminen, joka taisi elää öisin, puhkua ja puhaltaa kerrostaloja kumoon ja kiipeillä seinissä ja katoissa kevyesti kuin joku, joka kiipeää kevyesti kuin ilma.

En viihdy missään, tai viihdyn kaikkialla, parhaiten irtonaisena. Saatan olla jonkinasteinen eskapisti, mutta todellisuustunnelintajuni on huippuluokkaa, huomaan ma. Ja: lienen itsekin pahimman luokan liioittelija, omiin näkemyksiini keskittyjä, aistihavaintojen hehkuttaja ja emotionaalinen kerjäläinen.

noita-akan kanavointia

Valve-elämän edistykseni suvaitsee levittää lonkeronsa myös uniini, kiitos siitä itsellein, alitajuiset seikkailut antavat perspektiiviä ja toisinaan niistä kumpuaa ihan uudenlaista voimaa valve-elon eloon. Tällä kertaa soin itselleni mahtavia taikavoimia, kyvyn muuttua eläimeksi (sudeksi toki, olen muutenkin opiskellut niitä viimeaikoina ja koittanut herätellä itsessäni joitain niiden ominaisuuksia) ja muita mukavia taitoja, kasvatin myös hiukseni ennalleen (olin aiemmin ajellut ne pois naiseuteni merkiksi kaiketikin). Neljällä jalalla juokseminen tuntuu lentämiseltä, mutta sitähän mä muutenkin teen, myös kahdella jalalla ja ilman jalkoja. Kiitos mä ja muut ikuisuuden noita-akat, näistä ylevöittävistä oivalluksista unessa ja valveilla.



ps. kirjamessuilla nähdään (huomenna)

uneksin tuhannen kissan unta
uneksin vuoret ehjiksi
tämä uni on tavan aamun uni
tämä uni on aijon tosin uni
tämä uni juoksee varpaille ja kohtaa isot ajat
ottaa miekan talteen turpeen ojosta
jatkaa usin satoa
ett otan juhil nastan
astun kotin hyve
ein takas tulen
otan aina mastan katiin kontin
jopan jotaks ajanta

että kaatua aamun syliin
on juosta meitä astuun
että otaan muita asti
koti maihin tuhin

uneksin otan velin kiinni
aamuyön aikea mahti
sotii tyvin ajan makua kohti