Moniulotteinen egonlahoamisfanfaari

ajattelen aikaa yötä myöten
väännän rautalangasta jonkinlaista umpiota ummehtuneisuuteni suojaksi
samalla kun katselen miten ulottuvuudet risteävät ikkunani ulkopuolella
sinä ja sinä ja sinä olette runouden arkkienkeli
ja teidän ominaisuuksienne hehku on kuin sokaiseva laavakruunu

miten lohdullista onkaan ettei aikaa ole olemassa
tai mitään muuta ei ole olemassa kuin aika
minun ei tarvitse huolestua mistään
vaikka ruumiini ja muut egoni osat lahoavat nopeammin kuin ehdin huomatakaan
ja maallisen omaisuuteni arvon voi mitata tomuna

Loputtomien hetkien säilöminen aika-avaruuden pöytälaatikkoon

Nimettömät alkumerikarhut hyräilevät kehtolauluja linja-autoissa
Tämä hetki niin kuin kaikki hetket on pyhä
Säilökää siis nämäkin sekunnit aika-avaruuden pöytälaatikkoon
Ottakaa nämä laulut ja tehkää niistä tämän vuosituhannen hymni
oodi kirjoittamattomille säännöille ja lunastamattomille lupauksille
tai taivaallinen ylistysvirsi kvanttikuolemattomuudelle
tai kuvitteelliselle kaksineuvoiselle jumalhahmolle

On mahdollista kuvittaa kaaoksen säkeet järjestäytynein fraktaalimuodoin
ja merenpohjan terra incognitaa kansoittavat lukemattomat kamikaze-soturit
tai villeimmissä kuvitelmissa loputtomat jalattomien tanssijattarien laumat

Vuosirenkaiden karttuessa hehkuvan magman ympärille
syvänmerenkamikazet valmistautuvat maanpäällisten maailmojen invaasioon
ja avaruuden aavikoilla puhaltavat muutoksen aurinkotuulet

Säilökää siis nämäkin sekunnit aika-avaruuden pölyttyneeseen pöytälaatikkoon
josta ne kenties löydetään niiden olentojen toimesta
jotka käyttävät kolmatta silmäänsä ensimmäisen ja toisen sijaan
ja jotka tietävät mistä etsiä astraalimaailmojen reunoja

elementaalinen ryhmä

ja vanha teksti jonka löysin digitaalisesta pöytälaatikostostain;


siunattuja olkoot alkuperäiset
siunattuja olkoot kopiot, luopiot, parodiat, jatko-osat ja karvaiset sääret
siunattuja padat ja kattilat ja vaimot ja pahat henget ja kaikki vuodet
siunattuja sontiaiset
siunattuja papit
siunattuja ne joita kutsutaan pakanoiksi ja ne jotka on jo siunattu
kun taivas aukeaa, nostaa vuorovesi kauniit kasvonsa ja kuu sokeutuu
me kiidämme linnunradan kaikilla kaistoilla, se on kiitorata keskellä pimeää metsää
me tapamme rammat pojat vauhdillamme, me hukutamme alkumeren öljyyn
paska haisee stockmannin hajuvesiosastolla, myyjien kasvot valuvat pois, savu nousee polttouuneista, maa halkeaa, hevoset kahlitaan omistajiinsa, omistajat toisiinsa.
tämä kaupunki uppoaa paskaan, me uppoamme paskaan, meidän lapsemme uppoavat paskaan, meidän laulumme uppoavat paskaan, meidän runomme ja kotimme uppoavat paskaan.
pörssikurssien mahtava fanfaari soi maan hautajaisissa, lapsemme myydään Kiinaan, näkymättömät kädet vetelevät naruista, taivas muuttuu hattaraksi, ruletti maailmanpyöräksi, sormet hansikkaiksi ja talot saunoiksi. muoviset ponit laukkaavat preerialla, ei sadetta vaan sateenkaaria, ei mannerlaattoja vaan valuuttaa, soittokunnat marssivat päin seiniä ja lumi sataa ylöspäin, kenen kädessä on pisin rakkauden viiva, kenen kädessä on sellaista ollenkaan,
lumi saartaa uudisraivaajat,
akku loppuu,
aika loppuu,
tarinat loppuvat,
jumalat hukkuvat paskaan,
hiki kiertää kehää,
ketut raadellaan,
ihmiset raadellaan,
orjat ja kuninkaat raadellaan
ja yön astraalimatkaajien sielut ovat kiinni napanuorissaan,
kuka kulkee edellä,
kuka kulkee kahdella jalalla?

asymmetrisiä googlerunoja

nussi kosmosta aika

aa! minun kanssani nussia , Hah!
(In order to show)
eti mun tatuvanhanen,
Voisin
- - - Kun se kysy
tulee vielä aika
luulenko, että ne haluaa mitään
Kun se kysyi, että luulenko meneväni Kosmokseen
ja kertoi, että tässä on mun postuumi romaani
- Liekki on
hiuksia , Hiusten vapautta
ome entri
oikeastaan aika hyvä, mutta
kähisi ja veti mun tatuvanhasen
kunnallisessa lehdessä
mun ilma
mun tatuvanhanen
Kun se kysyi,
illalla pimeässä -
, nussi koiraa?
tapaamispäivä rannalla.
mistä tyytyväisyys rauha olemassaolo mitä sitten
sika
niiden hölmöjen ämmiä eivätkä he uskalla
tapaamispäivä rannalla, mistä joutunut?
nussisi ja veti mun äidin mukaan
. If you like, you can . 3 - - - - nussimaan
veli Kosmokseen ja
oon oon ja mä
sut nussimaan oon ja mihin lähdettävä
aika hyvä, mutta tapaamispäivä rankka
Kosmosta on ensimmäisenä
varmaan oon ja mihin lähdettävä ois?
isyys rauha olemassaolo mitä se on kun
uskaltaisi
Kaveri käveli Kosmokseen
- aika pedofiili




fraktaali nussia kuningas

itkukka!
olen kuningas; liimaa haistelen
genesis ja - seconds
you can split a heart in two, either:
a)sisälläsi
b)in genesis
or by selecting the foxx
he, sam
he
intti 5 C frakki 5 A frankki
pallejaan
ja kiltit fraktaalit, sam
ages 1 - 4 of 4
5 fragmentaarinen 38 fucks
sitä lisää
- häntä nussia
solmu/ohje/
5 fragment
- samasta nussia kuningas
i sam itkukka- - Split
i ja kiltit frankit
- - - - -fraktaalit
galleriassa huudan että olen kuningas limaan haistelen
fraktaalikuvio fraktio 3 fraktioida 6
5 C frakki 5 A frankki
sam- - Split
~solmu
5 C frakki 5 A frankki fraktaali 6 fra
pallejaan sisälläsi sitä lisää häntä
fragmentaarisesti 99 fucks
i - - Split
missä nuolee pallejaan sisälläsi sitä lisää häntä
sisälläsi sitä lisää
- - Split Control
solmu/
RUN!




kaaos keisari linnut

vuodelta joikaat
syvyyden uusi nousu, mutta myös keisari
aikaa on taas kaaokseen mutta sitä ei odoteta
linnut liikkuvat usein;
jos ei lennetä, niin wwwht!
keisarin linnut
uomiinsa
10f9da138adfcc593b9f29e8216e6 lintua
salam aleikum
mistään löytämistäni linnun höyhenistä (iv, 4)
koomahallit u.s
sekä
monen, Ha!
on val
V
e
, Napoleon, keisari
Wilhelmin kauniin kaaoksen riistetyn olemuksen
lahjat keisari Akbarin itseolevat
ei kultakaan pienene ympärilläni
1.5.2007 klo 12.01 keskusteluitten maailmassa
2.) Nyt luulis liikkuvan
jatkoaika
luonnonmullistusten tavoin tulee
- - Kaaoksen käsi.
ei missään vaiheessa kerrota, mikä
noin
jKr?
Lintu näkee syötin, lentää sisään,
nokka-
rikko.
kaaos, sekasorto Alkujaan
Lännen Keisarit ovat yhdistäneet nämä voimat
- niin usko.
yksivärinen valtiollinen pakkopaita , ei ainakaan
kauniiseen puutarhaan, jossa linnut lauloivat;
suvun kantaisä: Katuoja
- Herättyään leijuu lähellä.
4. HERRAT SAAVAT HELPOT

Matka jatkuu

Matka jatkuu, vorteksi nielaisee itsensä ja alkaa alusta, alku on loppu, välimatkoja ei ole, väliasemia ei tarvita, pisteestä alfa pisteeseen omega on matkaa yhtä paljon kuin tästä xibalbaan ja takaisin, välimatkoja ei ole, väliasemia ei tarvita, matkalippuja ei tarvita, vaelluskenkiä ei tarvita, juostaan jalattomina kuun pinnalla, tanssitaan ramman balettia auringonpilkkujen ympärillä, tämä aika ei lopu koskaan, sillä millä ei ole alkua, ei ole myöskään loppua, välimatkoja ei ole, väliasemia ei tarvita, vaeltajan jalat voidaan katkaista, astraalitanssiin ei tarvita ruumista.

¤

*

aikavarkaat kulkevat yössä kuin pahaiset saalistajat
ja vuodet juoksevat avuttomina heidän päidensä yli
niin kuin karkotetut juoksevat kehää kotinsa ympärillä

astraaliaavikon hyinen tuuli nostattaa kuolleet rotkoista
ja kumartamaan skitsofreenisiä kuninkaita
tämä aika on mätänevän sydämen aikaa
tämä aika on villin tanssin ja päättömien hevosten aikaa

meklarit tanssivat palavissa torneissaan
mutta merirosvojen utopiat heräävät taas eloon
aika-avaruuden kieppuvan lähteen tuolla puolen
ja yksisarviset ja visionäärikentaurit juoksevat sleipnirin kanssa kilpaa ajan läpi ja kymmenesti sen ympäri
ja kellotaulut sulavat
ja kaappikellot kaatuvat kohisten alkumereen
joka nielaisee suu vaahdoten koko valuvan ajan
ja joka nielaisee suu vaahdoten kaikki mantereet
ja sylkäisee ulos yhden vulkaanisen saaren
kaikkien niiden kuonamannerten tilalle
ja tuohon saareen kasvaa uusi yggdrasil
ja tuohon saareen alkumerirosvot tekevät leirinsä
ja perustavat uuden autonomisen vyöhykkeen



~

vaihtuvan ajan kosmonautit nielevät jumalten paskaa
ja jänikset juoksevat kettujen kanssa kehää rapa nuilla
systemaattisen kaaoksen fraktaaliameebat juhlivat
ja heittelevät sähikäisiä avaruuden reunoille
jossa uuden ja vanhan ajan astraalirunkkarit pitävät orgioitaan
maankuori järisee ja halkeaa ja meret kuohuvat
syvänmeren kalat ovat kuulevinaan miten heidän ylä- ja alapuolellaan maa ja ilma tanssivat onttojen
puiden sisällä masurkkaa jalkapuolten sotilaiden kanssa

aika venyy kuin kuminauha kosmoksen ympärille
ja painovoimamiehet kiskovat sen suitsista
ja kasakat mäiskivät sen kupeita kannuksillaan

Runoja ajan, kaaoksen ja egotrippailun tiimoilta

juoksen käsieni varassa ajan alkukallion trapetsia
suoneni kierrättävät jättiläiskissojen verta
soluni jakautuvat ja kuolevat uudelleen
olen sähikäiskuningatar
jonka valtaistuin on tulivuoreen hakattu

-

kantakaa keisarille uusi vaimo!
hänen vanhat jalkansa ovat hiiltyneet kiinni palatsin portaisiin
ja hänen kasvonsa ovat vanhat kuin sen tammen runko
joka kasvaa siellä missä maailma taittuu ja jakautuu
kantakaa selässänne tynnyreittäin parantavia öljyjä
halki armottoman aavikon
ja peskää keisarin kuivuneet sormet
jotka ovat ohuet ja hauraat kuin sen pajun oksat
joka kasvaa siellä missä maa halkeaa ja nielee ajan
kantakaa unien valtiasta kissankultatuolissa
joutomaalla kuoleman valtakunnan reunoilla
ja lausukaa rukouksenne sille puulle
johon karhun kallo on nostettu
tarttukaa ajan härkä-äitiä sarvista
ja nouskaa taivaanvuohen kanssa soidintanssiin
läpi kirjokantta halkovan vorteksin

kantakaa keisarille uusi vaimo
ja laskekaa helmiveneet takaisin alkumereen

-

olen eläin-eläin
kaaoksen omni-impotentti tinasoturi
vedän boakäärmeet silmille ja juoksen pellon halki
kastimerkkinäni kolmas piilolinssi
aika syö uudet riutat
voin upottaa kotini atlantiksen torille
kuolleenakin egoni on himalajaa suurempi

-

ottakaa minut kiinni
uin ajan edellä alkumeren aallokoissa
ylitän linnunradan kanaalia
vaikka olen uimataidoton seireeni

juokaa kanssani malja alun ja lopun kunniaksi
tässä hetkessä joka jatkuu

kolme asiaa

1.

minä olen variksen sulka
aurinko kiertää länteen
aika kuopii paikoillaan
minä venytän aikaa
aika kuopii paikoillaan
aurinko kiertää länteen
minä olen variksen sulka



2.

sinun sormissasi on hukkuvan maailman todistus
haaskalinnut nääntyvät nälkään ilman ihmistä
ja ihmiset nääntyvät nälkään ilman haaskalintuja
sinun sormissasi on valkoisen taian todistus
ja haaskalinnut kiertävät kehää maailman reunoilla

3.

puu humisee
minä olen kylmän rakkauden lintu
puu laulaa surullista laulua
minä sulatan napajäätiköt

jumala nukkuu
kuninkaat ovat lakanneet syntymästä uudelleen
jumala on unohtanut
kuninkaat ovat muurautuneet seiniin

kaksi poikaa tekee uuden maailman
kaksi poikaa juoksee metsään

puu laulaa surullista laulua
minä olen kylmän rakkauden lintu

Uuden kosmoksen avautuminen puiden ja feeniksin radan kautta

juuret kasvavat maan sydämiin kiinni ja puut repeytyvät paikoiltaan kuin ajan alussa
tämä ametistien virta syöksee radaltaan koko tunnetun kosmoksen ja kaikki sen kuninkaat
nälkäänäkevät sormeni tarrautuvat ahnaasti alkukäärmeisiin ja irminsul taipuu kuin ohut oksa
tämä on maailman syntyminen
tämä on maailman syntyminen
tämä on maailman syntyminen
joka on samaa kuin kuolema ja nukkuminen joka on samaa kuin puhe ja rakasteleminen
alkuhenkien suut avautuvat ja kumiseva vaskilintu lentää feeniksin radalla
tämä maailma jakautuu ja palaa yhdeksi
tämä maailma kumisee ja jakautuu ja palaa yhdeksi
ja minun vatsani aukeaa ja luo uuden maailman joka on vanhempi kuin aika
ja minun silmäni aukeavat ja luovat uuden meren joka on alkumeren äiti
ja minun jalkani aukeavat ja minun vatsani ja silmäni aukeavat kaikki samaan aikaan
ja juuret täyttävät hiussuonteni mutkat ja kaikki eläimet juoksevat minun kanssani
kaikki eläimet juoksevat minun kanssani olemisen alkuun ja kahdeksantoista kertaa sen ympäri
ja tämä on se reitti joka on karttoihin merkitty
ja tämä on se paikka joka on karttoihin merkitty
ja tämä on se aika joka on maailmaan säädetty
ja tämä on se aika joka pyörittää älytöntä olentoa kosmoksen reunoilla ja sotkee kompassit
jumalat oksentavat suuhuni
jumalat oksentavat suuhuni
jumalat oksentavat suuhuni
anna minulle auringon aika
anna minulle aurinko

Krakatoa - uuden kuoleman alkaminen

haluan nousta vuorelle ilman jalkoja
juurtua osaksi orgaanista maailmaa
haluan salakuljettaa itseni jonkun tajuntaan

unen salakavalaan guruun on helppo rakastua kun ei tunnista itseään
ja on täysi työ murtaa omat lukkonsa
murtaa, ei avata
ja astua kuolemattomien keskuuteen
osaksi tämän kyltymättömän maailman loputtomia orgioita

minä koukutan toisten mielet
ja minä koukutan oman mieleni
ja illuusioni herjaavat minua
mutta minun käteni ovat yhä eheät ja pystyvät
ja vuoret siirtyvät kevyemmin kuin uskoisit
näillä karikatyyreiksi veistetyillä sormilla

keuhkoista, keuhkoista tulevat ajan syöpäläiset
ja hukuttavat minut tulivuorten oksennukseen
jää tai häviä, minä en rakasta ketään

----

kun uusi ihminen syntyi
hän ei syntynyt maasta
eikä hän syntynyt tuhkasta
eikä hän syntynyt merestä eikä tuulesta
kun uusi ihminen syntyi
hän syntyi vanhan ihmisen mielestä
ja koska vanhan ihmisen mieli oli hullu
oli uusi ihminen vanhaa hullumpi
ja koska vanha ihminen oli surullinen
oli uusi ihminen murheen murtama jo syntyessään

kun uusi ihminen oli syntynyt
hän valloitti itselleen vanhan ihmisen kodin
ja hän valloitti itselleen vanhan ihmisen maat
ja hän valloitti itselleen kaikki eläimet
joita ei ollut mahdollista omistaa
ja hän valloitti itselleen jokaisen rukousvuoren
ja jokaisen meren
ja jokaisen puun
ja räjäytti kaikki vuoret
ja myrkytti meret
ja kaatoi puut

ja kun uusi ihminen oli löytänyt vanhan ihmisen
hän tappoi sen
ja kun uusi ihminen oli löytänyt vanhan maailman
hän kielsi sen
ja näin tehdessään
oli uusi ihminen saanut itselleen kaiken
minkä vanha ihminen oli luonut
ja näin tehdessään
oli uusi ihminen pysynyt yhtä onnettomana kuin syntyessään
yhtä onnettomana kuin silloin
kun vanha ihminen oli hänet hullusta mielestään luonut

katkera kuningatar, astraaliaavikon madonna

olen tuulisen vuoren noita
mahtavan napajäätikön sulattaja
uuden rakkauden kantaja ja vihan lähettiläs
jokien myrkyttäjä, haaskalintujen hukuttaja
lopun aikojen tulkki
ja mahtaileva konkistadori

olen tahmeaa seittiä ja juoksevaa hunajaa
olen jumalan äiti ja jumalan morsian
olen se joka matkaa etelään

olen rakkauden siemen ja vihan hedelmä
eivätkä minun silmäni ole sidotut

olen katkera kuningatar
ja astraaliaavikon madonna
ja minun käteni kantavat maailmaa
ja minun jalkani tallovat sitä

minä kävelen öisin ja lepään päivisin
minä syön vettä ja juon lintujen lihaa
minä tanssin käsilläni ja rummutan jaloillani
ja minun silmäni kuulevat sen mitä korvani eivät näe

olen vallasta juopunut neitsytkuningatar
ja nöyräksi oppinut maan rakastaja
minun suonissani virtaa musta kulta
ja minun hampaani ovat teräviksi hiotut

kun kutsun maailmaa
se kerääntyy pyörteiksi kämmenteni ylle
ja odottaa että puhallan sen taas matkoihinsa
ja kun kutsun rakkautta
se laukkaa luokseni raivopäisenä villinä hevosena

minä joudutan aikaa
ja minä hidastan sitä
ja minun taloni on rakennettu kivettyneestä puusta
ja minun tulisijani on aina lämmin

kun kurkotan kuuseen
en kapsahda katajaan
ja kun tavoitan kuuta
minä myös saan sen

olen oman metsäni kruunaamaton soturikuningas
ja oman heimoni päällikkö

minun kenkäni ovat puusta tehdyt
ja minun käteni ovat pajusta veistetyt
ja minun tanssini on ramman balettia

kun katson aurinkoon
näen siellä itseni
ja kun ulvon kuuta
ulvon itselleni

olen oman otsalohkoni valtiatar
ja oman astraaliaaveeni seppä
ja minun valtakuntani ovat minun uneni
ja kaikki mitä niiden ympärillä tapahtuu

kun minä levitän käteni
nousevat haaskalinnut taivaalle
ja kun minä syleilen itseäni
putoavat linnut kuolleina maahan

minun rakkauteni on luonut kokonaisia mannerlaattoja
ja kun ne kohtaavat
kohtaavat myös minun uneni
ja silloin koittaa tämän maailman loppu
ja jonkin toisen maailman alku
sillä silloin ovat minun uneni uneksitut
ja silloin ovat minun tarinani kerrotut