jokin on aina mennyt vikaan

- jokin on on aikaa mennyt vikaan.

paljon tähdellisempää kuin hiuskiehkuroiden olemattomuus sormien välissä on kaiken muunkin muistamisen samalla intensiteetillä kuin kuusitoistavuotiaan karvattoman rintakehän joka nousee ja laskee tajukankaisen hengityksen tahdissa kuin taivaankone.

ei ole mitään tehtävissä tämän onnettomuuden hyvittämiseksi tai hävittämiseksi, ei ole mitään oikeampaa kuin hylätä kaikki ja sillä tavoin saavuttaa kaikki se, mikä kulkee vimmaisina sykäyksinä ympäri sen myrskynsilmän, jossa onnettomuus staattisena lepää.

kaikista pahimmankaan virheen tekeminen täydessä ymmärryksessä ei ole niin traagista kuin virheiden täydellinen väistäminen ymmärtämättä mitä on sivuuttamassa joka hetki, joka ainoa hetki jolloin vastaa mihin tahansa ehdotukseen kieltävästi ja joka ainoa hetki jolloin kääntyy pois kurimuksesta takaisin myrskynsilmään.

on ymmärrettävä olla raahustamatta toinen jalka vallihaudassa, joka erottaa toisistaan ne kuvitteelliset valtakunnat, joiden nimet ovat menneisyys ja nykyisyys, on ymmärrettävä olla odottamatta vastausta metsästä, joka on aikaa sitten kaskettu ja kylvetty täyteen vierasta elämää.

mikään ei ole koskaan mennyt vikaan

- mikään ei ole aikaa mennyt vikaan.