maailmani loppuu kerran tai kahdesti päivässä
ja käynnistyy aina uudelleen saman virtaviivaisen himosähkökäyrän mukaisesti
leikkimielisen huijariadonikseni häilyessä olympokseni sisäänkäynneillä
raivokkaan naiivina lapsikuninkaana
jonka ylenpalttisena säkenöivä valtikka nostaa kerjäläispojan korkeimmalle valtaistuimelle
mitoitan vuoteeni universumin ääriviivojen mukaan
ja täällä vieraillessanne ette tarvitse muuta kuin raakaa henkistä lihasvoimaa
ja kyvyn esittää roolinne asiaankuuluvalla melodramaattisella tunteellisuudella
jonka johdosta saatte rajoittamattoman käyttöoikeuden vapaa-aikani kummallekin puoliskolle
rauhattoman keskukseni ympärillä arkkityyppien nyrkkitappelut käydään yhtä lailla esityksen kuin hyödyn vuoksi
ja jokaiselle roolille löytyy uusi esittäjä hienovaraisintakin kutsuvaa elettä käyttäen
&
kaikkivoipanakin jumalkuningattarena tarvitsen ajoittain herättäjäpalvelijaa
joka avatessaan jalkani avaa myös silmäni ja suuni
ja herkän raakalaismaisesti toitottaa totuuksia
jotka toitottajansa tavoin näyttäytyvät lapsellisen mustavalkoisina ja tosina
tämä näennäisen vastuuntuntoinen kerubikakara
lyö ja itkee niin vakuuttavasti että kylmäpäisinkin jääkuningatar halkeaa ja sulaa
ja valuu lopulta ympäröiviin jokiin ja meriin sulautuakseen osaksi universaaleja orgioita
tämä elämä ei tarvitse ketään
eikä eläin tarvitse kesyttäjää
ja siitäkin syystä voin hallita valtakuntaani kaiken rakkauteni tuhovoimalla
ja syöstä tieltäni apatian kolme ritaria ja henkisen velttouden keisarihuoneen
2 kommenttia:
sun runoilut tuntuu mussa lujasti.
se lienee ihan hyvä asia.
Lähetä kommentti