juoksen käsieni varassa ajan alkukallion trapetsia
suoneni kierrättävät jättiläiskissojen verta
soluni jakautuvat ja kuolevat uudelleen
olen sähikäiskuningatar
jonka valtaistuin on tulivuoreen hakattu
-
kantakaa keisarille uusi vaimo!
hänen vanhat jalkansa ovat hiiltyneet kiinni palatsin portaisiin
ja hänen kasvonsa ovat vanhat kuin sen tammen runko
joka kasvaa siellä missä maailma taittuu ja jakautuu
kantakaa selässänne tynnyreittäin parantavia öljyjä
halki armottoman aavikon
ja peskää keisarin kuivuneet sormet
jotka ovat ohuet ja hauraat kuin sen pajun oksat
joka kasvaa siellä missä maa halkeaa ja nielee ajan
kantakaa unien valtiasta kissankultatuolissa
joutomaalla kuoleman valtakunnan reunoilla
ja lausukaa rukouksenne sille puulle
johon karhun kallo on nostettu
tarttukaa ajan härkä-äitiä sarvista
ja nouskaa taivaanvuohen kanssa soidintanssiin
läpi kirjokantta halkovan vorteksin
ja laskekaa helmiveneet takaisin alkumereen
-
olen eläin-eläin
kaaoksen omni-impotentti tinasoturi
vedän boakäärmeet silmille ja juoksen pellon halki
kastimerkkinäni kolmas piilolinssi
aika syö uudet riutat
voin upottaa kotini atlantiksen torille
kuolleenakin egoni on himalajaa suurempi
-
ottakaa minut kiinni
uin ajan edellä alkumeren aallokoissa
ylitän linnunradan kanaalia
vaikka olen uimataidoton seireeni
tässä hetkessä joka jatkuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti